Kovat kasvoni eivät hymyile
Ne tuijottavat välinpitämättömästi ikkunasta ulos
Kukaan ei näe
Kuinka murenen pala palalta maan rakoon
Haluaisin repiä valheen verhon heidän silmiensä edestä Jotta he näkisivät minut Eivätkä jotain harhakuvaa Valheen vankia Joka loi naamion kasvoilleen selvitäkseen helvetistä nimeltä elämä
Kommentit
Lähetä kommentti