Tartun auringon viimeisiin säteisiin
Kuin hukkuva köyteen

Katson kuinka valopallo vajoaa hiljalleen horisonttiin

Ja itken jo etukäteen talven piemyttä ja kylmyyttä
Jotka tarttuvat rautakourillaan minuun
Ja täyttävät sydämeni kolealla tuulella

Katoan talven pimeyteen
Loputtomiin yksinäisiin hetkiin
Mustiin myrskyihin

Jotka piiskaavat sieluani loputtomasti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit